Kansanmusiikki löysi barokin aikakaudella helposti tiensä taidemusiikkiin ja päinvastoin. Vielä Haydn ja Mozart saattoivat huoletta sijoittaa folkloristista ainesta klassiseen hovityyliin ilman viittauksia idealisoituun ”kansaan”. Sivilisaation vaikutus alkoi kuulua myös kansanmusiikissa ja etenkin valistusajalta lähtien vaikutteet alkoivat kulkea maasta toiseen yhä nopeammin. Muuntelu ja improvisaatio olivat ammattitaidon tavaramerkki sekä kansansoittajalle että hovimuusikolle. Jatkuva muuntelu oli kansanmusiikin keskeinen suvunjatkamismenetelmä – pysyvyys ja toisto olisivat merkinneet kuolemaa. Monet soitinmusiikin malleista tulivat kansanmusiikista, koska sen historia oli paljon pitempi, mutta nopeasti niistä kehittyi entistä monimutkaisempia rakennelmia.

Kreeta-Maria Kentala – barokkiviulu
Ville Kangas – irlantilainen bozouki
Eero Palvilainen – theorbo

Sweden:
Johan Helmich Roman (1694-1758): Bourrée from Assaggio for solo violin / Gladare än du tror (after August Bohlin) / Johan Helmich Roman: Sonata for violin and continuo Part 3 / Roger Tallroth: Vrålkåda / Johan Helmich Roman: Sonata for violin and continuo Part 4 / Two polskas (after Byss Calle): Byggnan, Mördarhararna

The British Isles:
Masque Dance: The Apes´Dance at the Temple / Three Jigs / Masque Dance: the Nobleman / Four Reels / Division on a Ground: The Duke of Norfolk

Kaustinen and the Rest of the World
Peltoniemen Hintrikin surumarssi (trad.) / Dario Castello: Sonata Seconda / Ville Kangas: Elita / Hieronymus Kapsberger (1580-1651): Passacaglia / Hieronymus Kapsberger: Canario / Margaret´s Waltz (trad.) / Viljami Niittykoski (1895-1985): Iloinen polska

Julkaisija: Polhymnia Records 2005