Ajankohtaista
On jännittävää kohdata oma kirjallinen tuotos ensimmäisen kerran konkreettisesti ulkopuolelta. Kun on elänyt aiheen sisällä pitkän tovin, kuukausia jopa vuosia, ja sitten oikea kirja lepää siinä silmien edessä!
Sain kokea tämän lokakuun lopussa, kun pitkäaikainen unelmani koota vanhoja keskisuomalaisia kansanlauluja nuottikirjaksi asti toteutui. Unelmastani syntyi Laitetaan lauluksi – vanhan kansan tapaan.
Sukelsin kotiseutuarkistojen saloihin, vierailin ensimmäisen kerran Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa Helsingissä, tiedustelin materiaalia Ylen arkistosta sekä Tampereen yliopiston kansanperinteen äänitekokoelmista. Joka paikassa kohtasin ihan liikuttavan ystävällistä palvelua! Minua ilahdutti, miten paljon vanhaa perinnettä on tallennettu.
Arvioni oli löytää nelisenkymmentä laulua, mutta hupsista, en meinannut malttaa lopettaa, kun mielenkiintoisia lauluja vain löytyi ja löytyi. Lopulta totesin, että sata laulua riittää tähän yhteen kirjaan.
Hämmennyin, kun upposin lauluissa syviin vesiin Titanicin kanssa, olin 1845 kirkkoveneonnettomuudessa Keuruulla ja todistamassa hautausta merellä. Hoskarin talon isännän murha olikin tunnetun kansansoittajan Pilli-Hermannin tekosia. Onneksi sisältöön mahtui sentään myös huumoria ja romantiikkaa. Osa lauluista oli selkeästi terapeuttisia. Laulut ovat hoitaneet ja tasapainottaneet murheiden, lemmensurujen keskellä. Elämän kovuus ja eriarvoisuus nousi esiin monissa lauluissa. Nuottikirjani laulut ovat suurelta osin yli sadan vuoden takaa. Niitäpä ei löytynyt juurikaan muista laulukirjoista ja siksi niitä piti nuotintaa!
Tunsin itseni salapoliisiksi, kun etsin mikrofilmien teksteihin sävelmiä. Ihmeekseni toisesta arkistosta tupsahti eteen samoja lauluja tai niiden toisintoja. Vanhat laulut ovat levinneet korvakuulolta alueelta toiselle. Samantyyppisiä tarinoita on voitu laulaa tutkijoiden mukaan jo satoja vuosia, jopa muissa maissa. Tosin laulustossa voi olla selkeästi myös paikallista historiaa, kuten Laulussa Muuramen huonekalutehtaalta.
Kaiken kaikkiaan laulukirjan kokoaminen oli mielenkiintoinen matka menneisyyteen ja vanhan kansan mielenmaisemiin. Nyt vain toivon, että näitä lauluja lauletaan vielä kauan – ne ovat ansainneet sen!
Riitta Reijonen
laulava pelimanni ja kansanmusiikin tallentaja
puheenjohtaja / Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistys
