Ajankohtaista
Suomi on aina ollut edelläkävijä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Tästä esimerkkinä voidaan mainita mm. poliittiset oikeudet, eli oikeus äänestää. Suomi myönsi vuonna 1906 naisille äänioikeuden osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ensimmäisenä maana Euroopassa. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon oli Suomessa alettu kiinnittämään huomiota jo 1800-luvulta, jolloin ryhdyttiin edistämään naisten koulutusta ja oikeuksia.
Musiikkialalla on vielä paljon tehtävää tasa-arvon edistämiseksi. Tutkimusten mukaan naiset ja muunsukupuoliset kokevat usein syrjintää ja epäasiallista kohtelua musiikkialalla, mitkä vaikuttavat heidän toimeentuloonsa ja urakehitykseensä.
Yhtenä esikuvana naispelimanneista on pidetty Kreeta Haapasaloa, joka jo 1800-luvun puolivälissä elätti suurta perhettään soittamalla ja laulamalla. Reilu 170 vuotta sitten alkanut naispelimannien esiinmarssi ei kuitenkaan vielä ole tuonut heitä miesten veroisiksi. Vain häviävän pieni joukko taitavista naispelimanneista on esimerkiksi noteerattu vuosien saatossa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, Kreeta Haapasalon vanhassa kotipitäjässä, mestaripelimannin arvonimen arvoisiksi.
Vastaava havainto voidaan tehdä Teoston julkaisemasta musiikkialan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoraportista, jonka mukaan naisten osuus musiikin tekijöistä oli Suomessa viimeisimmän selvityksen mukaan 20,6 prosenttia. Musiikkialan opiskelijoista naisia on jo pitkään ollut jo yli puolet. Herää kysymys, mihin nämä musiikin ammattilaiset katoavat valmistumisensa jälkeen?
Lähde: https://musiikkiala.fi/musiikkialan-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-kehittyvat-hitaasti/. Julkaistu 7.4.2024. Julkaisija: Teosto.
Suomen Kansanmusiikkiliitto julkaisi historiansa ensimmäisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa vuonna 2023. Samalla liitto sitoutui allekirjoittamaan ja panemaan täytäntöön suomalaisen musiikkialan teesit yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Se tarkoitti sitoutumista oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon.
Teesit velvoittavat kansanmusiikkiliitolta sitoutumista edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta aktiivisesti viestinnässä, rekrytoinnissa ja palkkauksessa, hallinnossa ja johdossa sekä taiteellisessa päätöksenteossa. Teesit kiinnittävät huomiota myös siihen, että lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus valita musiikillinen polkunsa ilman ennakkoasenteita, taustastaan ja sukupuolestaan riippumatta.
Risto Kupari, Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n pj.
Ensimmäisenä naisena mestaripelimannin arvonimen sai porilainen Edith Tuomi (vas.) vuonna 1976, joka kuvassa soittaa yhdessä Birgit P. Jaakolan kanssa. Lähde: YLE
