Ajankohtaista
Kalevala sai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vuonna 2024. Kalevalaisten Naisten Liitto järjestää Kalevalan kutsu -laulupajoja eri puolilla Suomea Alfred Kordelinin säätiön tuella. Ne ovat osa laajan yhteistyöverkoston toimintaa, joka tuo Kalevalan esiin elävänä eepoksena. Ammattirunolaulajat vetävät vuorolaulua, johon on helppo yhtyä ilman aiempaa kokemusta. Laulamisen lomassa keskustellaan Kalevalasta ja siitä, miksi se sai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen.
Euroopan komission myöntämien tunnusten tavoitteena on lisätä meidän eurooppalaisten ymmärrystämme yhteisestä monimuotoisesta kulttuuriperinnöstämme. Kalevala on tunnusten joukossa harvinainen aineettoman kulttuuriperinnön edustaja, sillä useimmat kohteet ovat museoita, raunioita ja konserttisaleja.
Yhteistyöverkostoa ja tunnukseen liittyvää nuorille suunnattua hanketta koordinoi Kalevalaseura. Pääkohde ja Kalevalan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen paikka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jossa Elias Lönnrotin Kalevala-käsikirjoitukset ovat tallessa. Alakohteet, joissa voit tutustua Kalevalan kulttuuriperintöön, ovat Juminkeko Kuhmossa, Parppeinvaaran runokylä Ilomantissa ja Gallen-Kallelan museo Espoossa. Verkostossa on mukana Kalevalan karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä edistäviä yhteisöjä.
Kalevalan synty ja Elias Lönnrotin työ liittyvät eurooppalaiseen aatehistoriaan ja modernin yhteiskunnan syntyyn, jolloin etsittiin aitoa ja luonnollista kansanhenkeä suullisista runoista. Kalevalan universaalit tarinat ja helposti samaistuttavat henkilöhahmot tekevät siitä aina ajankohtaisen. Nyt ilmastonmuutoksen aikana Kalevalassa puhuttelee erityisesti luonnon ja ihmisen vastavuoroinen suhde. Luonto iloitsee Väinämöisen kanteleen soitosta runossa 44, säkeet 323–334:
”Kun hän kulki kuusikossa,
vaelteli petäjikössä,
kuusoset kumartelihe,
männyt mäellä kääntelihe,
käpöset keolle vieri,
havut juurelle hajosi.
Kun hän liikahti lehossa,
tahi astahti aholla,
lehot leikkiä pitivät,
ahot ainoista iloa,
kukat kulkivat kutuhun,
vesat nuoret notkahteli.”
Lämpimästi tervetuloa mukaan laulamaan Kalevalaa!
Seuraavissa Kalevalan kutsu -laulupajoissa runolaulajat Ilona Korhonen ja Maari Kallberg:
ke 15.11.2025 Jyväskylä klo 13 Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen Tietoniekka-tila
pe 27.2.2026 klo 20 Tukholma, jazzklubi Stallet, yhteistyössä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutti
Vuoden 2026 laulupajojen paikat ja ajat: www.kalevalaistennaistenliitto.fi/tapahtumat Facebook: https://www.facebook.com/Kalevalaistennaistenliitto
Instagram: https://www.instagram.com/kalevalaisetnaiset/
#kalevalaisetnaiset
Lue lisää: https://kalevalaseura.fi/kalevala-ehl/
Kalevala verkossa: https://www.finlit.fi/aineistot/kalevala/
Sirpa Huttunen
Kalevalaisten Naisten Liiton toiminnanjohtaja, Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän pysyvä jäsen ja Elävän perinnön suullisen ringin koollekutsuja
Kuva: Gallen-Kallelan museossa, joka on yksi Kalevalan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen alakohteista, laulettiin Kalevalaa Ilona Korhosen ja Maari Kallbergin johdolla.
