Joakim Berghällin Ikiranka-yhtye muuttui trioksi – tai kenties oikeammin
laajennetuksi duoksi – Teemu Korpipään liityttyä yhtyeeseen. Esikoisjulkaisu sisältää paitsi
Kujanpään sekä Berghällin sävellyksiä, myös kansanmusiikkia niin Suomesta kuin Ruotsistakin.
Ikiranka-yhtyeen samanniminen ensilevy kutsuu kuulijansa pysähtymään. Albumi ottaa kantaa nykypäivän hektiseen, joka suuntaan repivään elämänmenoon, jossa kädellinen ihmisapina on saatu uskomaan, että koko ajan pitää tapahtua aivan kamalasti.

Nimi Ikiranka juontaa juurensa urkuharmoonin ja saksofonin äänenmuodostuksellisiin
yhtäläisyyksiin. Molemmissa soittimissa hyödynnetään lehdykkään – rankaan – puhallettavan
ilman synnyttämää värähtelyä. Ensimmäiset vapaalehdykkäharmoonikokeilut tehtiin Tanskassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, Pohjolan paimenten veistellessä varhaisia glottofonejaan.

Prologi / Kovat kaulassa / Porvoontie / Jäähyväismusiikki / Morsiamen kruununpurotespolska / Syntymistään sureva /  Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta

Julkaisija: Kuu Records 2020